Kilpaileminen on urheilun suola

Suurella jännityksellä odotettu lätkän MM-finaali on nyt ohi ja tämä penkkiurheilija nautti siitä spektaakkelista ainakin täysin rinnoin, vaikka hopeaa tulikin. Mulla oli koko päivän sellainen pieni jännityksen tunne mahan pohjassa, aivan kuin olisi omat kisat tiedossa. Siitä sainkin inspiraatiota kirjoitella tästä aiheesta.

En varmaan ole ainoa, jonka mielestä kilpaileminen tekee urheilusta vielä mielenkiintoisempaa? Itse  pidän myös penkkiurheilusta ja omaan itsekin myös suhteellisen vahvan kilpailuvietin. Mä vaan rakastan sitä tunnetta, kun vähän jännittää, ei tiedä miten päin olisi. Kroppa virittyy tunnelmaan nostamalla adrenaliinitasoja ja erilaiset kisatilanteeseen liittyvät ajatukset pyörivät päässä tornadon lailla. Käsillä on se yksi hetki, johon on tähdätty koko kausi ja et voi muuta kuin tehdä parhaasi.

Olen pitkään koittanut löytää nautintoa pelkästään ihan omaksi ilokseen tekemisestä, mutta eihän siitä ole mitään tullut. Jos harrastaisin joogaa niin yrittäisin varmaan kilpailla siinäkin 😀 Olen tässä ehtinytkin jo mietiskellä onko tämä vain yksi luonteenpiirteeni vai olenko tavallaan näiden kaikkien kilpaurheiluvuosien aikana itse opettanut itseni siihen, ettei urheileminen ilman tavoitteita tunnu tyydyttävältä? Vai olenko mä sellainen ihminen, joka tykkään asettaa itselleen tavoitteita, joita kohti tähdätä?

Nykyisessä tehokkuutta vaalivassa yhteiskunnassa tämä tavoitteellisuus tuntuu olevan hyväksi. Kun asetan itselleni tarpeaksi kireät deadlinet, niin työnjälki ja tehokkuus ovat silloin parasta. Yllättäen myös saan luovuutta puskettua juuri näissä tilanteissa hyvin ulos. Teen siis luovaa suunnittelutyötä IT-alalla, jossa työtahti on aika kova. Töitä olisi niin paljon kuin ehtii tekemään ja mahdollisimman nopealla aikataululla. Aina on kiire.

Toisaalta taas nautin vastavuoroisesti suurestikin sellaisesta tilanteesta, ettei tarvitse tehdä yhtään mitään. Yksi parhaita asioita maailmassa on vaikka viikonloppureissu mökille kun tiedossa ole mitään pakollista tekemistä. Voi vaan olla ja makoilla vaikka riippukeinussa lukien hyvää kirjaa. Rauhoittua siihen tilanteeseen ja antaa ajan kulua.

Millaisia liikkujia te olette? Tykkäättekö treenailla omaksi iloksenne vai haalitteko tavoitteita? Entä mikä saa teidät rentoutumaan?

Edellinen juttuni: Tähtäimessä cheerleadingin EM-kisat

Postauksen kuvat Siiri Saarela
Kuvan huppari* ja housut*

NOCCO:n tiimipäivät

IMG-20160207-WA0000

Heissan kaikki ihanat! Miten teillä on mennyt viikko? Itse olen ollut kipeänä, ettei töitä ole voinut tehdä, joten jää aikaa vähän ylimääräiseen rustailuun Netflix-maratoonien ja nukkumisen lisäksi. Vietettiin muuten viikonloppuna tiimipäivä NOCCO Finlandin sponssiurheilijoiden kesken. Ihan kaikki eivät päässeet paikalle, mutta silti sai ihmetellä kuinka mukavaa porukkaa on saatu pakattua yhteen tiimiin! Kokoonnuttiin tosiaan sunnuntaina puolilta päivin NOCCO:n toimistolle maistelemaan uusia makuja (Ruotsissa julkaistu cola, appelsiini ja omppu, joka oli paras <3) ja tutustumaan toisiimme. Kyllähän mä kaikki nyt heti tunnistin, kun fanitan muutenkin tätä porukkaa ja seurailen heitä sosiaalisessa mediassa ahkerasti.

Juttutuokion jälkeen siirryttiin Crossfit Basementilla kuvailemaan. Alkuun otettiin ryhmäkuvaa, jonka jälkeen Tapio Moisala kuvasi jokaisen urheilijan erikseen.  Kyllä vaan nuo ammattikuvaajat osaavat ottaa hyviä kuvia 😉 Toivottavasti niitä nähdään pian täälläkin!

Snapchat-5035369203041799010

20160207_155045

Vaikka vietimme Basementillä kolme tuntia jokainen vuorotellen omaa kuvausvuoroaan odotelleen, niin ei aika tullut kyllä pitkäksi näin hauskassa porukassa! Crossfit-salit ovat sellaisia paikkoja, jotka oikein kutsuvat leikkimään. Sitä tuli tietysti temppuiltua erilaisia käsilläseisontavaritaatioiden kanssa, tuhtattu L-kottikärrykävelyä ja ihmismaastavetoa ja glute ham developerin treenauksen lisäksi.

Kuvausten jälkeen siirryttiin syömään keskustaan thaimaalaiseen Tamarin-ravintolaan. Mikä sattuma, että mä olin pari viikkoa miettinyt kuinka paljon mun tekee mieli Pad Thai-annosta, mutta en ollut aikaiseksi saanut tehdä sitä itse tai tilata jostain valmiina 😀 Ruoka kyllä maistui tuollaisen touhupäivän jälkeen!

Olisiko teillä muuten toivomuksia, mistä haluisitte mun kirjoittavan? Toivomukset voivat liittyä ruokailuun, treenaamiseen, elämään, ihan mihin vain 😀

Follow me on BLOGLOVIN’ // FACEBOOK // INSTAGRAM