Tähtäimessä cheerleadingin EM-kisat

Snapchat-9021742875987690469

Sain kommenttikenttään toivetta, että voisin kirjoitella hieman tuosta toisesta lajistani eli cheerleadingistä ja tässä se tulee 🙂 Tässä vanhemmassa postauksessa kerron, mikä veti takaisin lajin pariin. Ehdinhän mä tosiaan olla jopa vuoden poissa 😀 Eli nyt kun en tänä vuonna kisaa bikini fitneksessä ollenkaan, niin jossain lajissa sitä on kuitenkin päästävä kisaamaan. Ihan mitkä tahansa skabat eivät ole vastassa, vaan tähdätään joukkueeni TCS Smash Raptorsin kanssa Euroopan mestaruuskisoihin. Nuo cheerleadingin EM-kisat pidetään heinäkuun alussa Wienissä ja mä odotan niitä kisoja ja sitä reissua yleensäkin niin innolla! Niin siistiä päästä tuon porukan kanssa reissuun taas <3 Mukaan reissuun lähtee vielä avopuolisoni, jonka kanssa suunnataan kisojen jälkeen Wienistä vielä suoraan Roomaan lomamatkalle <3 Mulla on jopa kunnollinen kesäloma tiedossa moniin vuosiin, niin siistiä. Tulen varmasti kirjoittelemaan enemmän näistä kisoista kesän lähestyessä.

Joukkueeni lunasti EM-edustuspaikan joulukuun SM-kisoista saamalla pronssia sekajoukkueiden sarjassa ja mä hyppäsin joulukuussa heti tuohon kelkkaan. Cheerleadingissä menee nuo edustuspaikat niin, että SM-voittaja lähtee MM-kisoihin Floridaan ja halutessaan myös EM-kisoihin. EM-kisoihin saavat lähteä myös hopeamitalistit ja jos Suomen mestarit eivät halua lähteä kisaamaan Eurooppaan, niin SM-pronssia voittanut joukkue saa sen paikan. Tuo Wienin reissu tulee olemaan mun kolmas EM-edustuspaikka cheer-uralla vuosien 2008 (naisten joukkue) ja 2013 (seka) jälkeen.

Olen aloittanut cheerleadingin siis vuonna 2005 ja kisannut siinä vuodesta 2006 alkaen. Ensimmäiset kisat taisivat olla B-junnuaikoina aloittelija-junioreiden MayMadness-kisat keväällä 2006. En nyt enää muista tarkalleen miten sijoituimme, mutta ei me nyt ihan viimeisiä oltu 😀 Sen jälkeen kisasin naisten joukkueessa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen siirryin sekajoukkueeseen.

Kuvan housut ja huppari täältä*

Monet lajia vähemmän tuntevat kyselevät usein olenko mä se tyyppi, jota heitellään. En ole, onneksi. Ne flyerit joutuvat opettelemaan sen verran hurjia juttuja, että välillä meitä pohjalla oleviakin oikein hirvittää. Varsinkin uusia juttuja harjoitellessa ei aina pysty etukäteen ennakoimaan miten päin tyttö tulee alas, tuleeko sieltä pää, jalat vai kenties monot nassuun 😀 Ei ole siis mitenkään harvinaista, että välillä saa hieman turpiinsa. Nytkin mulla on nenä  hieman kipeänä, kun ohjelman viimeisen pyramidin päälle heitettävän tytön pylly osui lähdössä mua vahingossa naamaan :’D Mä olen siis se kaikista alimmainen tyyppi siellä pyramidin pohjalla ja tyytyväinen siihen paikkaan.

Meillä on tänään koko seuran kevätnäytös loppuunmyydyssä Logomossa, jossa esitämme muokatun version kisaohjelmastamme. Toivottakaa tsemppiä!

Edellinen juttuni: Miten pudottaa muutama kilo painoa kesäksi?

Seuraa minua:
Instagramissa @jadeyolanda
Snapchatissa @jadeyolanda
Facebookissa & Bloglovin’ssa

*sis. mainoslinkin

Huh mitkä jalkatreenit!

20150212_173507Viikot kuluvat niin nopeasti, että aina ehdin ihmettelemään, että joko taas on jo perjantai. Nyt viikonloppukin kului yhdessä hujauksessa, kun vietimme puolisoni kanssa hieman erilaista ystävänpäivää matkustamalla Karvialle hautajaisiin. Itse suunnittelin alunperin hieman erilaista tapaa viettää tuota kyseistä päivää, mutta minkäs teet. Velvollisuudet on hoidettava.

Musta alkaa tuntua, että mun blogipostaukset toistavat itseään, kun aina kerron teille suunnilleen vaan Villen kanssa pidettävistä treeneistä 😀 No, ei mun viikko-ohjelmaan paljon muuta kuulu kuin sitä työntekoa, opinnäytetyötä iltaisin ja salitreenejä. Kerran viikossa Monosen Villen kanssa treenaaminen piristää viikkoja kummasti. Viimeksi torstaina treenattiin yhdessä takareidet ja pakarat. Mulla oli nuo kyseiset lihakset vielä sunnuntainakin kipeänä, sen verran kova treeni oli 😛 Ville veti mulle lyhyen, mutta intensiivisen treenin. Lämmittelyn jälkeen aloitettiin prässäämään pyramidisarjan tapaan 25 kilolla päätyen lopulta 200 kiloon. Ville siis tarkkaili koko ajan tekniikkaa, jotta se kuuluisa tuntuma pysyisi tuolla takareidessä ja lisäili kiekkoja kelkkaan. Kun oltiin päästy sinne pariinsataan kiloon, toistoja tehtiin niin paljon kuin kelkka suostui liikkumaan, tässä tapauksessa 15. Sitten lähdettiin pudottelemaan painoja pikkuhiljaa taas samalla tekniikalla päätyen takaisin sinne 25 kiloon. Tuossa kohtaa takalisto oli aivan tulessa. Pää olisi sanonut itsensä irti jo aikoja sitten hommasta, mutta keskityin vain Villen käskystä hengittelemään ja kärvistelemään silmät kiinni. Tuon prässisetin perään otettiin muutamat supersarjat kahdella eri prässivariaatiolla ja niiden jälkeen lähinnä konttailin lattialla, kun pakaraa poltti niin paljon 😀 Taidettiin muistaakseni vetää kymmenisen negatiivista toistoakin, jossa jarruttelin prässin negativiista (eli laskuvaihetta) vaihetta ja ponkaisin kelkan tunteella takaisin ylös. Siinä sitten kuvittelin olevani tuon setin jälkeen aivan poikki ja Ville kehtasi kysyä, että vedettäiskö vielä yhdet askelkyykyt perään. No tietty vedettiin.

20150212_173501Ville ei kuitenkaan kysyessään muistanut kertoa, että hänen ehdottamansa askelkyykyt vedetään triplasarjana niin, että ensin tehdään molempien jalkojen askelkyykyt paikallaan 15 kpl per jalka, perään 15 askelkyykkyä kävellen per jalka ja loppuun 15 leveää kyykkyhyppyä… Olisitte nähneet mun ilmeen, kun herra paljasti suunnitelmansa 😀 Olin oikeasti tossa vaiheessa jo aivan loppu, mutta sitä oli vedettävä treenit loppuun, koska käskyttäjä sanoi niin 😉 Noita kirottuja triplasettejä vedettiin kaksi kappaletta ja niiden välillä mun jalat eivät meinanneet kantaa edes juomapullolle asti. Vedin itseni niin loppuun, etten päässyt viimeisissä kyykkyhypyissä ilmaan kuin reilun sentin. Mahtoi näyttää ulkopuolisen silmiin hauskalta 😀

PhotoGrid_1423498992544Monella urheilevalla typykällä on varmaan samat ongelmat kuin mulla eli kroppa, johon ei mene ihan mitkä vain housut 😀 Mulla tarvii olla aina isojen reisien ja pienen vyötärön takia housut, jotka joustavat kunnolla, jotta ne istuvat hyvin. Oon kaikenlaisten strech-housujen ykkösystävä ja nyt olen löytänyt itselleni hyvin istuvat housut, joita aion varmasti hankkia vielä lisää eri väreissä. Kyseessä on siis Drome-merkkiset housut, jotka tuntuvat päällä ihan pitkiltä kalsareilta 😀 Mä oon vielä niin mukavuudenhaluinen, että tykästyin ihan kunnolla tällaisiin housuihin, jotka tuntuvat päällä ihan taivaallisilta ja näyttävät vielä hyviltä eikä ole missään nimessä hinnalla pilattu 😉 Jos kiinnostuit housuista, niin linkkasin jälleenmyyjät tähän. Näitä saa Turussa esim. Crossroadilta!

SIXDEUCE.FIEn tiedä oletteko te lukijat jo huomanneet, että Six Deucelta on tulossa pieni, 30 kappaleen erä tätä vuoden 2012 bestselleriä eli Athletic Fitness Legginssit, jotka on nyt päivitetty ”Premium Athletic Brand” -tekstiin. Vuonna 2012 tämä Six Deucen käyttämä lycra oli treenivaatteissa aivan uusi materiaali, jota moni on sitemmin yrittänyt matkia. Six Deucen tunnettavuuden noususta lähtien moni on yrittänyt matkia näitä isoja logoprinttejä ja housujen second skin-materiaaleja onnistumatta siinä yhtä hyvin kuin tämä uranuurtaja. Nyt kaikista nopeimmille on mahdollisuus lunastaa nämä housut jo ennakkotilauksena Six Deucen maahantuojan sivuilta**. Näitähän ei ole vielä tuotu varsinaisesti markkinoille eikä niitä riitä varmasti kaikille, joten näillä tulet erottumaan varmasti joukosta ;) Nämä tulevat olemaan mulla niin kovassa käytössä, koska ovat niin upeat!

Follow me on BLOGLOVIN’ // BLOGILISTA // FACEBOOK // INSTAGRAM

**yhteistyössä Six Deuce