Katsaus vuoteen 2015

Heissan kaikki ihanat! Onko vuosi lähtenyt hyvin käyntiin? Onko teillä jotain liikunnallisia tavoitteita tälle vuodelle? Itse en tehnyt mitään suurempia lupauksia, koska kaikki palikat alkavat olla sen verran kohdillaan. Yksi asia mielessäni on kuitenkin ollut ja se on kehonhuollon parantaminen, jotta treeni kahdessa haastavassa lajissa onnistuu. Tänään mulla alkaa nimittäin cheertreenit taas ja onneksi siellä tulee tehtyä kaikki venyttelyt sun muut automaattisesti. Oon kyllä yllättynyt, kuinka vähän mun liikkuvuus oli huonontunut välivuotena, mutta sitä voi aina parantaa 🙂

En ole kaikissa ”mukamas kiireissäni” ehtinyt tiivistellä mun vuotta 2015, joten tässä tulee katsaus viime vuoteen. Kokonaisuudessaan viime vuosi oli kaiken kaikkiaan varsin mielenkiintoinen niin hyvässä kuin pahassa. Tein vuodenvaihteen jälkeen ihan hulluja päiviä, koska olin päivätöissä ja opinnäyte piti saada ulos. Tein normaalin toimistotyöpäivän, jonka jälkeen kävin salilla ja illalla väänsin koneen ääressä opinnäytetyötä pitkälle yöhön asti. Tätä kesti monta kuukautta ja kroppa oli aikamoisessa stressissä. Hyvä kun ei pää hajonnut sen enempää. Oli muuten todella suuri helpotus saada paperit ulos ammattikorkeasta. Parasta töissä olemisessa on se, että  tulee kotiin niin ei tarvitse vaivata päätä enää työasioilla, vaan voi vaikka katsoa koko illan Netflixistä Frendejä 😀 Oon muuten ihan koukussa kyseiseen sarjaan, ihan huippu!

20150531_121403[1]

Kisadieetin aloitin toukokuussa 2015, niin että dieettiviikkoja tulisi yhteensä 21. Aika paljon oli siis tiputettavaa, kun 2014 aloitin vain 12 viikkoa aikaisemmin. Tavoitteena olisi pitää prepin pituus tulevaisuudessa jossain 16 viikossa, mutta se vaatii sitä, että on vuoden ympäri lähellä kisakuntoa eikä päästä painoaan turhaan niin korkeaksi kuin päästin ensimmäisen kisadieetin jälkeen.

Kävin toukokuussa myös Spartanin Bodyweight-ohjaajakoulutuksen, joka oli tosi hauska. Vielä en ole päässyt sieltä oppimiani taitoja verestämään, mutta kuten aikaisemmin tuossa sanoin, tänään alkaa taas cheerleading, jossa vartalonhallinnasta on apua yhteen jos toiseen asiaan 😉

Kisadieetti2015

Alkudieetti tuntui menevän kuin vettä vain, koska sain kerran viikossa pitää vielä cheatmealinkin. Dieetin puolessa välissä cheat meal jätettiin pois ja korvaukseksi siitä sain korkeampihiilarisia päiviä sopivalla syklityksellä. Tämä toinen dieetti alkoi jossain vaiheessa tuntua selvästi ensimmäistä raskaammalta, vaikka painoa tulikin alas. Elokuussa tahtia kiristettiin selvästi ja välillä mietin miten tulen selviämään tästä 😀 Kolme viikkoa ennen Jyväskylän karsintaa pähkäilin kovasti edes lavalle astumista. Siinä vaiheessa päätettiin yhdessä valmentajan kanssa aloittaa ketodieetti. Tämä tarkoitti sitä, että hiilarit vedettiin ihan minimiin (treenin ympärille) ja energian saanti koostui pääasiassa proteiineista ja rasvoista. Ne olivat varmaan mun elämäni pisimmät ja raskaimmat viikot. Nyt kun mietin sitä, niin melkein alkaa naurattamaan, mutta auta armias oikeasti sitä fiilistä 😀 Ja mä kun olin kuvitellut, että ketoosista tulisi sellainen kiva virtapiikki… E-hei… Oon kyllä tosi kiitollinen valmennukselle, miten sieltä koko ajan laitettiin viestiä ja kyseltiin voimista ja muuta vastaavaa. Tuli sellainen olo, että musta huolehditaan koko ajan <3

TqJfncpRZc3jBqd8CpdfFewJ_wm7POT0QDhCTqNYoHY,fQevK9EFsrrQQLN2p0CusomFQyN_xzyoY1sHyI6doPs

EmO-zYdOBi1U960B7jwVEUHAxOkIkJjjLCoyNZuR2nk
Molemmat Jyväskylän kisakuvat on ottanut Nea Kurvinen.

Jyväskylän karsintakisat menikin sitten paremmin kuin hyvin, vaikka mietinkin jatkuvasti takahuoneessa, että kattookohan noi muut kuinka paljon mun peppu roikkuu :’D Sijoituttuani toiseksi sain vielä edustuspaikan Nordic Fitness Expon kovatasoiseen kansainväliseen Nicole Wilkins-kisaan. Siitä kisasta mulla ei ole oikein mitään sanottavaa, koska tuntuu ettei siinä mennyt mikään nappiin. Lookki ei ollut parhainta mua, kuten ei myöskään kunto. Lensin jo eliminaatiossa ulos, joten se päivä jäi lyhyeksi.

Nordic Fitness Expon sunnuntaiset SM-kisat taas sitten puolestaan menivät oikein mallikkaasti. Kuntoa oltiin kiritty kolmessa viikossa oikein hyvin ja sain sen hetkisen parhaani lavalle. Jos olisin kolmen kärjestä halunnut taistella niin mun olisi pitänyt olla vielä tasaisemmin kireä ja muhkeampi oikeista paikoista. Niin ja tietty pitäis olla hyvä tekemään myös niitä finaalikävelyitä. En ole itseasiassa vieläkään katsonyt omaani Youtubesta, kun mua hävettää se niin paljon 😀

12068886_10153377386153801_8480678274290188757_o
Tiimin tytöt, Nevalaisen Niina ja team 24 Gold valmentajan Annan ja huoltaja Lissun kanssa

NFE-4236

NFE-4559

SM-kisojen jälkeen mulla oli vahvasti sellainen olo, että jotain oli jäänyt kesken. Vaikka tiesinkin jo kisapäivänä, etten tule kirkkainta pokaalia finaalissa kannattelemaan niin mulla olisi ollut palava halu jatkaa vielä toiseen kisaan. Vaikka sinne MM-kisoihin. Ehkä jonain päivänä 😉

Kisojen jälkeen aloitin rauhallisen reverse dieetin, jota olen jatkanut vieläkin. Nostan siis viikottain hiilarin ja rasvan määrää makroissa niin pitkälle, että se tuntuu hyvältä. Nyt kun aloitan taas toisen lajin tuohon puntin rinnalle, niin kulutuskin varmasti kasvaa ja sitä myötä ruokaa täytyy vielä entisestään jatkuvasti lisätä. Salilla jatkoin treenaamista samantein kisojen jälkeen ja teinkin tähän vuoden vaihteeseen asti itse ohjelmani. Ihan kivaa vaihtelua siihen asti kunnes mielikuvitus meinaa loppua 😀 Sainkin juuri Annalta uudet ohjelmat, jotka sopivat yhteen cheerin kanssa.

PhotoGrid_1452184142148
Tämän hetkinen kunto

Kisojen jälkeen sain muuten vielä yllättäen kutsun mahtavaan NOCCO-tiimiin! Mä oon ihan NOCCO-tuotteiden fani, joten en olisi parempaa sponsorointia voinut saada <3 Meillä on helmikuun alussa vielä tiimipäivät, joita odotan innolla 🙂 Mun suosikkimakujani ovat muuten tämä alla oleva päärynä ja toivottavasti kohta myös Suomeen saapuva persikka. Ootko sä muuten jo maistanut näitä? Itse käytän näitä usein ennen treeniä piristämänään (en juo ollenkaan kahvia) tai treenin jälkeen kofeiinittomana versiona.

20160101_141914

Sellainen vuosi mulla. Varsin tapahtuman- ja kiireentäyteinen vuosi on takana. En koe vielä ihan täysin palautuneeni kisoista, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa. Eihän tässä mikään kiire ole, koska pitkä kehityskausi siintää silmissä 😉

Follow me on BLOGLOVIN’ // FACEBOOK // INSTAGRAM

Opinnäytteen kanssa loppusuoralla – elämä voi vihdoinkin jatkua!

Huh, mä alan olemaan vihdoin elävien kirjoissa. En elävien kuolleiden, jolta musta on vahvasti viime aikoina tuntunut. Palautin tuossa torstai-iltamyöhään ohjaavalle opettajalleni opinnäytetyöni tarkastukseen ja sen jälkeen on ollut vapautunut olo. Ei tarvitse potea syyllisyyttä siitä, että vaan on. Opinnäytetyön kirjoittaminen on sinällänsä ollut ihan mukavaa, koska aiheeni on muodostunut mulle erittäin tärkeäksi. Olen kuitenkin vetänyt viimeiset pari kuukautta ihan hulluja päiviä: töissä ensin koko päivän, sitten salille ja iltakymppiin asti kirjoittamista. Sitä päivästä toiseen, viikosta toiseen ja monta kuukautta. Ei siinä paljon mitään ylimääräistä ole jaksanut tehdä. Tuo väsymys on selkeästi vaikuttanut aivan kaikkeen. Usko itseensä esim. kisaamisjutuissa on ollut aivan nollissa eikä mun ole tehnyt mieli nähdä ketään kavereita. Ei sen puolin, että aikaakaan olisi ollut.

20150314_162953[1]
Sellainen päivä, jolloin voi olla vaan läsnä <3

Ilman treenaamista olisin jaksanut entistäkin vähemmän. Treenittöminä päivinä eli sellaisina päivinä, jolloin en mennyt töiden jälkeen salille, olin illalla entistä väsyneempi ja opparin kirjoittaminen (ts. kirjoittamisen aloittaminen) tuntui entistä työläämmältä. Salilla saa jotenkin aina siirrettyä keskittymisen johonkin aivan muuhun, kuten lihastuntumaan ja energiatasot ovat treenin jälkeen ihan huipussaan. Vaikka punttien nostelu on aika yksinäistä hommaa niin silti siellä salilla on jotain ihmiskontakteja, joille voi sanoa vaikka ihan vaan hei.

20150314_090204[1]
Kiireettomän aamun valkuaispuuro. Keitetyn kaurapuuron joukkoon on sekoitettu neljä valkuaista, jotka eivät maistu sieltä yhtään, mutta tuo aamiaiseen kivasti proteiinia 🙂 Päällä pakkasesta löytynyttä tyrniä ja punaviinimarjoja sekä Lidlin pakastemangoa.

Vielä opinnäytetyön eteen tarvitsee tehdä jotain pikkujuttuja, kuten tarkennuksia ja lähteiden tarkastamista, mutta se on muuten siinä. Vihdoin! Aloin olla ihan täynnä sitä 24h-rytmistä työntekoa. Jälkikäteen olen monta kertaa miettinyt, että luojan kiitos en lähtenyt kevääksi kisamaan, vaikka mieli olisi tehnyt. Päälle on tehnyt ihan hyvää irtautua fitnesskuplasta ja kroppakin on saanut levätä ja kehittyä rauhassa syksyn koitosta varten. Monet ovatkin kyselleet, että milloin olen menossa seuraavan kerran kisamaan. Syksyä olen ajatellut, kunhan kaikki menee vain kuten pitääkin.

20150310_180737[1]
Kynnetkin on taas päivitetty

Kävin taas päivittämässä kynnet yhteistyökumppanillani Soul Sistersillä. Musta on niin mukavaa käydä siellä, se tuntuu vähän siltä kuin kävisi kavereita moikkailemassa 😀 Halusin tällä kertaa turkoosien tilalle neonpinkkiä (harmi vaan ettei kuvaan ole tallentunut kuinka hohtavan pinkit nämä oikeasti ovat!), kultaa ja Swarovskeja. Olen miettinyt monta kertaa, että miksi haluan aina niin tyttömäisiä kynsiä, kun en itse koe olevani sellainen ainakaan pukutumiseltani. Tykkään kyllä pukeutua, mutta mieluiten laitan päälleni collegehousut ja hupparin 😀

Mutta siis sellaisia kuulumisia tänne! Ehkä vihdoinkin taas pääsen bloggailun makuun, kun on hetki aikaa tehdä jotain muutakin kuin pelkkää opinnäytetyötä 🙂

Follow me on BLOGLOVIN’ // BLOGILISTA // FACEBOOK // INSTAGRAM