Katsaus vuoteen 2015

Heissan kaikki ihanat! Onko vuosi lähtenyt hyvin käyntiin? Onko teillä jotain liikunnallisia tavoitteita tälle vuodelle? Itse en tehnyt mitään suurempia lupauksia, koska kaikki palikat alkavat olla sen verran kohdillaan. Yksi asia mielessäni on kuitenkin ollut ja se on kehonhuollon parantaminen, jotta treeni kahdessa haastavassa lajissa onnistuu. Tänään mulla alkaa nimittäin cheertreenit taas ja onneksi siellä tulee tehtyä kaikki venyttelyt sun muut automaattisesti. Oon kyllä yllättynyt, kuinka vähän mun liikkuvuus oli huonontunut välivuotena, mutta sitä voi aina parantaa 🙂

En ole kaikissa ”mukamas kiireissäni” ehtinyt tiivistellä mun vuotta 2015, joten tässä tulee katsaus viime vuoteen. Kokonaisuudessaan viime vuosi oli kaiken kaikkiaan varsin mielenkiintoinen niin hyvässä kuin pahassa. Tein vuodenvaihteen jälkeen ihan hulluja päiviä, koska olin päivätöissä ja opinnäyte piti saada ulos. Tein normaalin toimistotyöpäivän, jonka jälkeen kävin salilla ja illalla väänsin koneen ääressä opinnäytetyötä pitkälle yöhön asti. Tätä kesti monta kuukautta ja kroppa oli aikamoisessa stressissä. Hyvä kun ei pää hajonnut sen enempää. Oli muuten todella suuri helpotus saada paperit ulos ammattikorkeasta. Parasta töissä olemisessa on se, että  tulee kotiin niin ei tarvitse vaivata päätä enää työasioilla, vaan voi vaikka katsoa koko illan Netflixistä Frendejä 😀 Oon muuten ihan koukussa kyseiseen sarjaan, ihan huippu!

20150531_121403[1]

Kisadieetin aloitin toukokuussa 2015, niin että dieettiviikkoja tulisi yhteensä 21. Aika paljon oli siis tiputettavaa, kun 2014 aloitin vain 12 viikkoa aikaisemmin. Tavoitteena olisi pitää prepin pituus tulevaisuudessa jossain 16 viikossa, mutta se vaatii sitä, että on vuoden ympäri lähellä kisakuntoa eikä päästä painoaan turhaan niin korkeaksi kuin päästin ensimmäisen kisadieetin jälkeen.

Kävin toukokuussa myös Spartanin Bodyweight-ohjaajakoulutuksen, joka oli tosi hauska. Vielä en ole päässyt sieltä oppimiani taitoja verestämään, mutta kuten aikaisemmin tuossa sanoin, tänään alkaa taas cheerleading, jossa vartalonhallinnasta on apua yhteen jos toiseen asiaan 😉

Kisadieetti2015

Alkudieetti tuntui menevän kuin vettä vain, koska sain kerran viikossa pitää vielä cheatmealinkin. Dieetin puolessa välissä cheat meal jätettiin pois ja korvaukseksi siitä sain korkeampihiilarisia päiviä sopivalla syklityksellä. Tämä toinen dieetti alkoi jossain vaiheessa tuntua selvästi ensimmäistä raskaammalta, vaikka painoa tulikin alas. Elokuussa tahtia kiristettiin selvästi ja välillä mietin miten tulen selviämään tästä 😀 Kolme viikkoa ennen Jyväskylän karsintaa pähkäilin kovasti edes lavalle astumista. Siinä vaiheessa päätettiin yhdessä valmentajan kanssa aloittaa ketodieetti. Tämä tarkoitti sitä, että hiilarit vedettiin ihan minimiin (treenin ympärille) ja energian saanti koostui pääasiassa proteiineista ja rasvoista. Ne olivat varmaan mun elämäni pisimmät ja raskaimmat viikot. Nyt kun mietin sitä, niin melkein alkaa naurattamaan, mutta auta armias oikeasti sitä fiilistä 😀 Ja mä kun olin kuvitellut, että ketoosista tulisi sellainen kiva virtapiikki… E-hei… Oon kyllä tosi kiitollinen valmennukselle, miten sieltä koko ajan laitettiin viestiä ja kyseltiin voimista ja muuta vastaavaa. Tuli sellainen olo, että musta huolehditaan koko ajan <3

TqJfncpRZc3jBqd8CpdfFewJ_wm7POT0QDhCTqNYoHY,fQevK9EFsrrQQLN2p0CusomFQyN_xzyoY1sHyI6doPs

EmO-zYdOBi1U960B7jwVEUHAxOkIkJjjLCoyNZuR2nk
Molemmat Jyväskylän kisakuvat on ottanut Nea Kurvinen.

Jyväskylän karsintakisat menikin sitten paremmin kuin hyvin, vaikka mietinkin jatkuvasti takahuoneessa, että kattookohan noi muut kuinka paljon mun peppu roikkuu :’D Sijoituttuani toiseksi sain vielä edustuspaikan Nordic Fitness Expon kovatasoiseen kansainväliseen Nicole Wilkins-kisaan. Siitä kisasta mulla ei ole oikein mitään sanottavaa, koska tuntuu ettei siinä mennyt mikään nappiin. Lookki ei ollut parhainta mua, kuten ei myöskään kunto. Lensin jo eliminaatiossa ulos, joten se päivä jäi lyhyeksi.

Nordic Fitness Expon sunnuntaiset SM-kisat taas sitten puolestaan menivät oikein mallikkaasti. Kuntoa oltiin kiritty kolmessa viikossa oikein hyvin ja sain sen hetkisen parhaani lavalle. Jos olisin kolmen kärjestä halunnut taistella niin mun olisi pitänyt olla vielä tasaisemmin kireä ja muhkeampi oikeista paikoista. Niin ja tietty pitäis olla hyvä tekemään myös niitä finaalikävelyitä. En ole itseasiassa vieläkään katsonyt omaani Youtubesta, kun mua hävettää se niin paljon 😀

12068886_10153377386153801_8480678274290188757_o
Tiimin tytöt, Nevalaisen Niina ja team 24 Gold valmentajan Annan ja huoltaja Lissun kanssa

NFE-4236

NFE-4559

SM-kisojen jälkeen mulla oli vahvasti sellainen olo, että jotain oli jäänyt kesken. Vaikka tiesinkin jo kisapäivänä, etten tule kirkkainta pokaalia finaalissa kannattelemaan niin mulla olisi ollut palava halu jatkaa vielä toiseen kisaan. Vaikka sinne MM-kisoihin. Ehkä jonain päivänä 😉

Kisojen jälkeen aloitin rauhallisen reverse dieetin, jota olen jatkanut vieläkin. Nostan siis viikottain hiilarin ja rasvan määrää makroissa niin pitkälle, että se tuntuu hyvältä. Nyt kun aloitan taas toisen lajin tuohon puntin rinnalle, niin kulutuskin varmasti kasvaa ja sitä myötä ruokaa täytyy vielä entisestään jatkuvasti lisätä. Salilla jatkoin treenaamista samantein kisojen jälkeen ja teinkin tähän vuoden vaihteeseen asti itse ohjelmani. Ihan kivaa vaihtelua siihen asti kunnes mielikuvitus meinaa loppua 😀 Sainkin juuri Annalta uudet ohjelmat, jotka sopivat yhteen cheerin kanssa.

PhotoGrid_1452184142148
Tämän hetkinen kunto

Kisojen jälkeen sain muuten vielä yllättäen kutsun mahtavaan NOCCO-tiimiin! Mä oon ihan NOCCO-tuotteiden fani, joten en olisi parempaa sponsorointia voinut saada <3 Meillä on helmikuun alussa vielä tiimipäivät, joita odotan innolla 🙂 Mun suosikkimakujani ovat muuten tämä alla oleva päärynä ja toivottavasti kohta myös Suomeen saapuva persikka. Ootko sä muuten jo maistanut näitä? Itse käytän näitä usein ennen treeniä piristämänään (en juo ollenkaan kahvia) tai treenin jälkeen kofeiinittomana versiona.

20160101_141914

Sellainen vuosi mulla. Varsin tapahtuman- ja kiireentäyteinen vuosi on takana. En koe vielä ihan täysin palautuneeni kisoista, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa. Eihän tässä mikään kiire ole, koska pitkä kehityskausi siintää silmissä 😉

Follow me on BLOGLOVIN’ // FACEBOOK // INSTAGRAM

Bikini fitness SM-kisat 2015

NFE-4559

11225729_1080449215306225_5643641966452594620_n

Kauden kisat on nyt kisattu enkä tiedä yhtään mistä aloittaisin tämän postauksen kirjoittamisen. Päällimmäinen fiiliksenä mut on vallannut valtava tyhjyyden tunne ja sinne tänne risteilevät ajatukset. Ehkä tässä menee muutava viikko, että saan ajatukset kasaan 🙂 Lauantaisesta Nicole Wlkins -kisasta ja PM-kisoista mulla ei löydy mitään kuvamateriaalia, kun lensin heti eliminaatiossa kilpailusta pois kuin leppäkeihäs. Se oli noin 10 minuuttia 150€ maksanutta lava-aikaa (kilpailumaksu, sen lisäksi tulee tietysti kaikki muut kisojen kulut) ja that’s it. Olin suorastaan hieman hämilläni etten päässyt edes eliminaatiosta läpi, mutta minkäs teet. Ei ollut mun kisa. Taso oli todella korkea ja minä lattea. Sain jälkikäteen paljonkin palautetta siitä, että en ollut oikein oma itseni lavalla. Ei se jostain syystä oikein hyvältä tuntunutkaan. Mua hermostutti tuo kisa aivan kamalasti, en nukkunut aikaisempana yönä kuin pari silmäystä, herättiin neljältä aamuyöllä viskomaan viimeisiä värikerroksia päälle ja 5.30 alkaen istuin meikissä. Kisapaikalla en saanut rauhoituttua ollenkaan ja tunsin suurta epävarmuutta omaa kisakuntoani kohtaan. Eli meni aika hienosti tuo kisa kokonaisuudessaan, eikös? Vaikka lauantaina ei pokaaleita sadellut, en antanut sen jäädä vaivaamaan, koska sunnuntaina oli uusi päivä 🙂

12106743_1218769031473298_3344623341905038216_n

Nfe2015-Sununtai-Bikinifitness-376

Nfe2015-Sununtai-Bikinifitness-378

Sitten sunnuntain kisoihin eli SM-kisoihin. Seuraavana päivänä kisat alkoivat vasta klo 15, joten aikaa jäi valmistautumiselle aivan optimaalinen määrä, kun olin nukahtanut illalla kuulemma aika aikaisin 😀 Nukuin yön kuin tukki ja aamulla paino oli tullut puoli kiloa alaspäin lauantailta. Eihän sillä kisapainolla varsinaisesti tässä lajissa mitään tee, mutta mun mielestäni sitä on hyvä seurata jo siinä mielessä, että pystyy ehkä hieman seuraavilla kerroilla vertailemaan omaa kehitystään.

Vaikka olin tosiaan kisannut aikaisempana päivänä, olotila oli sunnuntaiaamuna ihan superhyvä ja kroppa muutenkin kuivunut ja kiristynyt hyvin kasaan yön aikana. Lookkia alettiin laittaa sunnuntaina jo kello 6.30 ja siitä saatiin just mun näköinen ja fiilis oli heti alusta alkaen paljon varmempi kuin lauantaina. No siinä se kisapäivä meni taas yhdessä hujauksessa. Tällä kertaa pitkässä sarjassa ei ollut eliminaatiota ja tunsin alkukisassa olevani lavalla kuin kotonani. Mä niin nautin olla siellä! Joka kerta vain vahvistuu tunne, että mä oon oikeassa lajissa. Esiintymisessä olisi kuitenkin voinut olla petrattavaa, sillä valmentajani Anna kävikin mulle huikkaamassa takahuoneeseen, että vaikutin vähän uneliaalta ja nyt tarvitaan energiaa peliin. Noh, jälkeen päin muutamaa vertailuvideota katsellessa huomaan aivan saman asian. Mun pitäisi harjoitella tuota esiintymistä niin paljon enemmän!!! Finaalikävelyssä alkaessa mietin kovin, että nyt kyllä lähtee, mutta ei se sitten lähtenytkään 😀 Ensimmäiset asennot olivat kaiketi ihan ok, mutta niistä käännös taka-asentoon olikin sitten sellaista räpellystä, että omien sanojensa mukaan mitään lajista ymmärtämätön avopuolisokin sanoi mulle kisan jälkeen, että voisin katsoa videolta miten Jenni Levävaara tekee sen, kun sillä ei peppu värähdäkään 😀 Tiesin jo I-kävelyiden jälkeen, ettei mulla ole finaalikolmikkoon mitään asiaa ja varmaankin viides sija tulee. Aika hyvin arvattu 😉 Myöhempi edit. Korostan tähän vielä erikseen, ettei kireytenikään ollut paremmin sijoittuneiden luokkaa.

DSC_0526
Kuva: Nea Kurvinen

Olen todella tyytyväinen, että sijoituin kuuden parhaan joukkoon, mutta kisakuvia selatessa mulle on tullut omaa kroppaani katsellessa sellainen fiilis, että enkö mä oikeasti kehityskaudella pystynyt parempaan? Trainerini Villen kanssa ollaan tahkottu pääasiassa olkaa ja selkää, joten sinne olikin tullut mukavasti tavaraa, mutta entäs tuo peppu?! Sain siitäkin palautetta, että se voisi piirtyä vielä paljon paremmin kuin nyt ja tottahan se on. Arvostan todella paljon sitä, että olen saanut rehellistä ja suoraa palautetta kisakunnostani, sillä siinä on vielä paljon tekemistä 🙂 Tuhat ja yksi kehityksen kohdetta löydettyäni pystyn kuitenkin sanomaan olevani yhteen asiaan tyytyväinen ja se on mun kropan malli. Siihen kun tahkoaa lihasta oikeisiin kohtiin, niin varmasti hyvä tulee 😉

Follow me on BLOGLOVIN’ // FACEBOOK // INSTAGRAM