Kilpaileminen on urheilun suola

Suurella jännityksellä odotettu lätkän MM-finaali on nyt ohi ja tämä penkkiurheilija nautti siitä spektaakkelista ainakin täysin rinnoin, vaikka hopeaa tulikin. Mulla oli koko päivän sellainen pieni jännityksen tunne mahan pohjassa, aivan kuin olisi omat kisat tiedossa. Siitä sainkin inspiraatiota kirjoitella tästä aiheesta.

En varmaan ole ainoa, jonka mielestä kilpaileminen tekee urheilusta vielä mielenkiintoisempaa? Itse  pidän myös penkkiurheilusta ja omaan itsekin myös suhteellisen vahvan kilpailuvietin. Mä vaan rakastan sitä tunnetta, kun vähän jännittää, ei tiedä miten päin olisi. Kroppa virittyy tunnelmaan nostamalla adrenaliinitasoja ja erilaiset kisatilanteeseen liittyvät ajatukset pyörivät päässä tornadon lailla. Käsillä on se yksi hetki, johon on tähdätty koko kausi ja et voi muuta kuin tehdä parhaasi.

Olen pitkään koittanut löytää nautintoa pelkästään ihan omaksi ilokseen tekemisestä, mutta eihän siitä ole mitään tullut. Jos harrastaisin joogaa niin yrittäisin varmaan kilpailla siinäkin 😀 Olen tässä ehtinytkin jo mietiskellä onko tämä vain yksi luonteenpiirteeni vai olenko tavallaan näiden kaikkien kilpaurheiluvuosien aikana itse opettanut itseni siihen, ettei urheileminen ilman tavoitteita tunnu tyydyttävältä? Vai olenko mä sellainen ihminen, joka tykkään asettaa itselleen tavoitteita, joita kohti tähdätä?

Nykyisessä tehokkuutta vaalivassa yhteiskunnassa tämä tavoitteellisuus tuntuu olevan hyväksi. Kun asetan itselleni tarpeaksi kireät deadlinet, niin työnjälki ja tehokkuus ovat silloin parasta. Yllättäen myös saan luovuutta puskettua juuri näissä tilanteissa hyvin ulos. Teen siis luovaa suunnittelutyötä IT-alalla, jossa työtahti on aika kova. Töitä olisi niin paljon kuin ehtii tekemään ja mahdollisimman nopealla aikataululla. Aina on kiire.

Toisaalta taas nautin vastavuoroisesti suurestikin sellaisesta tilanteesta, ettei tarvitse tehdä yhtään mitään. Yksi parhaita asioita maailmassa on vaikka viikonloppureissu mökille kun tiedossa ole mitään pakollista tekemistä. Voi vaan olla ja makoilla vaikka riippukeinussa lukien hyvää kirjaa. Rauhoittua siihen tilanteeseen ja antaa ajan kulua.

Millaisia liikkujia te olette? Tykkäättekö treenailla omaksi iloksenne vai haalitteko tavoitteita? Entä mikä saa teidät rentoutumaan?

Edellinen juttuni: Tähtäimessä cheerleadingin EM-kisat

Postauksen kuvat Siiri Saarela
Kuvan huppari* ja housut*

Uuden ohjelman fiilistelyä ja tulevan viikon muutoksia

Nyt on runtattu uutta treeniohjelmaa yli kaksi viikkoa ja vitsit se tuntuu hyvältä! Helppo se ei missään nimessä ole ja joudunkin tsemppaamaan itseäni hieman varsinkin ennen reisipäivien plyotreeniä. Keuhkot irti repivät plyotreenit eivät kestä pitkään, mutta on sitäkin hapottavampia.  Neljä kierrosta erilaisia hyppypyppykoikkaloikkia ja oon niin märkä, että itseänikin ällöttää. Suosikkitreeniä en voi näiden joukosta osoittaa, koska kaikissa ohjelmissa on jokin suosikkikohta. Musta se on tosi hyvä juttu, sillä jokaisen treenin tekee sitten mielellään 🙂

20140519_205926[1]Treenin jälkeinen töttöröö-fiilis ja pieni hymyn kare. Hien määrästä päätellen kuvaa ei ole otettu plyo-treenin jälkeen.

Ensi viikolla tapahtuu enemmänkin mielenkiintoisia asioita. Mulla loppuu tähän viikkoon monen vuoden yhteiselo Motivuksen kanssa ja siirryn vihreämmille laitumille eli Gym2000 tulee olemaan vakkarisalini siitä lähtien. Olen innoissani tästä vaihdoksesta, sillä Gymillä treenaa muitakin turkulaisia kisaajia ja on kiva päästä vaihtaman kuulumisia heidän kanssaan. Sali on avainkortilla sitä paitsi avainkortilla auki aamuviidestä ilta yhteentoista! Wuhuu! Enää mua ei heitetä kesken treenin salilta pois, koska sali on siirtynyt yllättäen kesäaikaan. Gymillä on kaiken lisäksi vielä sallittua käydä poseraamassa tyhjässä jumppasalissa, kunhan siitä on etukäteen sovittu.

Salin vaihdoksen lisäksi mua odottaa ensi viikolla Biancaneven bikinisuunnittelupalaveri Tampereella. Oon ihan innoissani tästä. Pikainen tutustuminen Biancaneven valikoimaan Nora Vuorion ja Hanna Saarion Fitcampillä oli vain pientä alkuhuumaa tähän verrattuna. Tää tyttö pääsee siis hypistelemään kaikkia ihania kankaita ja kristalleja <3 Bikinien väri on vähän niin kuin päätetty, mutta ikinä ei voi olla etukäteen varma muuttuuko ajatukseni sen suhteen vielä ennen biksutapaamista. 

PhotoGrid_1402505283827[1]Onnellisen muikea hymy näin hyvän juoman jälkeen, Scitec Pow3rd 2.0

Saan Fitmax-pakettien kyljessä aina testiin jotain uusia tuotteita ja haluan esitellä teille nyt yhden megaherkullisen. Olen kehunut paljon Scitec-merkin proteiineja ja nyt löysin heiltä taas yhden luottotuotteen. En pahemmin käytä piristeitä (kofeiinia, treenilatureita…) ennen treeniä, mutta tätä voisin oikeasti jopa ostaa pelkästään sen hyvän maun vuoksi! Tehonlisääjä (Pre Work Out-juoma, treenilaturi… monta nimeäScitec Pow3rd 2.0 on nyt uusi rakkauteni kohde. Maku Arousing Apple näyttää pelottavalta myrkynvihreältä litkulta, mutta maistuu aivan taivaallisen hyvälle. Monesta laturista ei voi todellakaan sanoa näin, sillä maku on niissä yleensä jätetty toissijaiseksi tekijäksi. Mulle tuli tuon Scitecin laturin mausta mieleen ihan Lidlissä myytävät herkulliset pyöreät, kirpeänmakeat omppukarkit. Yleensä latureita joudessa joutuu pitelemään nenästään kiinni ja kaatamaan nesteen ääntä kohti, mutta tuota jopa ihan nautiskelin. Eli jos kaipaat treenilaturia ja tuo tuote tulee vastaan, niin täältä tulee vahvat suositukset! 

Eli täällä on kaikki pääasiassa hyvin! Ruoka maistuu ja treeni luistaa. Olen hetkittäin jopa hieman innoissani aamulenkeistä näillä kauniilla ilmoilla. Millainen treeni on teidän suosikkinne tai mitä lihasryhmää tykkäätte treenata eniten?

Follow me on BLOGLOVIN’ // BLOGILISTA // FACEBOOK // INSTAGRAM