Miten treenailen tällä hetkellä?

Multa on paljon kyselty, että miten treenaan ja syön tällä hetkellä, kun kisoja ei ole tämän vuoden puolelle näkyvissä. Jos joltain on jäänyt lukematta, niin jätän suosiolla vuoden 2016 skabat väliin. En siksi, että palo kisaamista kohtaan olisi loppunut, ei missään nimessä, vaan koen tarvitsevani pienen breikin. Jätin siis tarkoituksella kisalisenssin ostamatta, mutta huomaan kuitenkin edelleen päivittäin miettiväni kisaamista ja kaikkeen siihen liittyviä juttuja. Onneksi sinne lavalle ei kuitenkaan ole asiaa ilman kisalisenssiä, vaikka toisin yhtäkkiä päättäisin! 😀 Tarkoitus olisi pitää kisataukoa ainakin tämä vuosi ja nousta lavalle taas syksyllä 2017. Sitä ennen kuitenkin täytyy parantaa valtavasti heikkouksia ja nostaa aineenvaihdunta sellaiselle tasolla, että sen kanssa uskaltaa taas lähteä leikkimään dieetille. Pääsette muuten kurkistamaan tämän hetkiseen ruokavaliooni seuraavassa postauksessa 😉

Olen ollut hieman kahden vaiheilla omissa ajatuksissani viime syksyisestä sijoituksesta. Toisaalta olin tosi iloinen päästyäni finaaliin, mutta kyllä se viides sija kaivertaa näin jälkikäteen. Kolmatta kertaa en kyllä lähde hakemaan finaalin viimeisimpiä sijoja.  Vuonna 2017 mä oon niin valmis, että heittävät suoraan ensinäkemältä SM-mitalin kaulaan 😀 Tämä vuosi tulee kuitenkin olemaan hieman erilainen treenailujen suhteen, kun on tuo cheerleading sekoittamassa pakkaa. Niille, jotka eivät ole mun juttuja niin kauan seurailleet kerrottakoon, että ekana kisavuotenani kilpailin molemmissa lajeissa samana vuonna. Oli tietysti hieman raskasta yhdistää dieetti ja cheer, mutta ei se mitenkään mahdotonta ollut, kun lähtökunto oli todella hyvä ja tiputettavaa painoa vähän. Viime vuonna taas en olisi missään nimessä voinut/jaksanut yhdistää niitä kahta.

Huhtamäki.Jade-Yolanda © arto albert arvilahti [KUVAKAS]-4122-Edit
© Arto Albert Arvilahti

Treenit

Mulla on tällä hetkellä neljä salia viikossa ja neljät cheerleading-treenit, joista yhdet ovat ovat omalla kehonpainolla tehtävät akrobatiatreenit. Aerobista en tee nyt ollenkaan (jihuu!), koska cheerissä syke nousee vähintäänkin alkulämmittelyssä. Sitten kun päästään tekemään kisaohjelmaa, niin siinä tietysti on sykkeennostatusta kokonaisen kisaohjelman verran. Oon kyllä mietiskellyt jonkinlaisen HIIT-treenin ottamista treenivalikoimaan tässä kevään aikana, ettei tuo kisaohjelman keuhkoja repivä anaerobinen sykealue tule taas täytenä yllätyksenä 😀 Tässä kuitenkin alla listattuna nykyisen treeniviikkoni:

Ma cheerleading
Ti jalat ja pakarat 1
Ke cheerleading
To selkä ja hauis
Pe jalat ja pakarat 2 + cheerleading (akro)
La lepo
Su olat, rinta ja ojentajat + cheerleading

Tuo kahden lajin yhdistäminen ei ole ollut näin treenikaudella mitenkään kummoisempaa, kun olen tottunut liikkumaan paljon. Ja mikä muu nyt voisi olla hauskempaa vapaa-ajan vietettä kuin treenaus? 😀 Tällä hetkellä mun salitreeneissä on vielä kovempi intensiteetti kuin cheerissä, koska harjoitellaan vielä näin kauden alkuun uusia juttuja eikä olla juurikaan päästy vielä yhdistelemään mitään. Suurin haaste treeneissä ei oe niiden määrä, vaan lepopäivän pitäminen. Mulla on yleensä tuo lauantai ollut lepopäivänä, mutta jos meillä on viikonloppuna cheer-leiri, niin täytyy tarkemmin miettiä uudelleen tuota viikkojärjestystä pelkästään tarpeellisen levon takia. Ei tuo järjestys siis kuitenkaan niin kiveen hakattu ole, ettei siitä voisi poiketa. Jos ei ole myöskään palautunut tai muuten niin ei kannata lähteä pakottamalla treenaamaan! 🙂 Jotkut varmaan huomasivat mun ”tuplatreenipäivät” eli tuon perjantain ja sunnuntain? Perjantaina treenaan jalat heti töiden jälkeen ja menen illalla cheeriin, jolloin jalat ovat vielä vähän lämpimät. Sunnuntaina taas käyn aamupäivällä salilla ja illasta hihkun cheerleadingin parissa.

Sellainen on mun treeniviikkoni. Miten teillä jakautuu treeniviikko? Noudatatteko jotain tiettyä kaavaa sen kanssa vai menettekö fiiliksen mukaan?

Follow me on BLOGLOVIN’ // FACEBOOK // INSTAGRAM

Vihdoin mitali!

20141213_131226[1]Sieltä se tuli, vihdoin! Mitali nimittäin. Bikini fitnessissä sellaista ei tullut ollenkaan tänä vuonna, vaikka kisadebyyttini olikin erittäin onnistunut ja voitokas. Sen jälkeen mentiinkin pelkkää ”alamäkeä” 😀 Neljäs sija junnujen MM-kisoissa parin pisteen erolla kolmanteen, viides sija Nicole Wilkins-kisassa, taas neljäs sija SM-kisoissa samoilla pisteillä kolmannen kanssa ja vielä kerran neljäs sija cheerleadingin SM-karsinnoissa. Aika monta neljättä sijaa. Vaikka bikinissä palkintaankin aina kuusi parasta, niin mitali on silti aina mitali. Tämä mitali varsinkin tuntui todella hyvältä.

Joukkuelajeissa voittaminen on muutenkin ehkä paras tunne ikinä. Kaikki tunteet itkusta iloon voi jakaa, koska muut tietävät tasan miten mahtavalta voitto voi tuntua eikä voittamisen iloa tarvitse mitenkään peitellä sen vuoksi, että joku ajattelisi sun olevan ylimielinen. Jaettu ilo on paras ilo.

Kisaohjelma itsessään ei mennyt meiltä ihan odotusten mukaisesti eli se ei ollut parasta tekemistämme. Henkilökohtaisesti mua harmitti todella paljon alun stunttisarjassa kohta, jossa emme saa flyeriamme (eli tyttö, jota nostetaan) suorille käsille. Tuo kyseinen stuntti on ollut koko treenikauden todella varma ja helppo, mutta kisoissa ryhmämme ei yhtäkkiä saanutkaan tehtyä sitä parasta suoritusta. Turha sitä on kuitenkin jossitella 🙂

20141213_210509[1]
Naamaa ei voinut lauantaina kuvata, sillä taisin tirauttaa yhdet sun toiset onnen kyyneleet
20141213_083929[1] 1979083_845708928783902_7953780218161368367_o

Paljoa ei muuta ole sanottavaa viikonlopusta, kuin että meni tunteisiin tämä voitto. Tämä pronssi todellakin voitettiin <3 Alla videota kisasuorituksestamme:

 Onko cheerleading sinulle tuttu laji?

Follow me on BLOGLOVIN’ // BLOGILISTA // FACEBOOK // INSTAGRAM