Kesän tärkein etappi lähestyy – cheerleadingin EM-kisat

Huhhui, kuun vaihde lähestyy kovaa vauhtia ja niin myös tuo kesäni kohokohta eli cheerleadingin EM-kisat. Lento kohti Wieniä nousee yläilmoihin ensi viikon torstaina ja kisamatolle astellaan sitten lauantaina 2.7. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin mun kroppa alkaa olemaan jo vähän rikki tästä kisakaudesta. Viime viikonloppuna treenattiin joukkueen kanssa vielä kahteen vuorokauteen yhteensä 10 tuntia fyysisesti ja psyykkisesti rankkaa treeniä painamalla kisaohjelmaa läpi ja maanantaina jatkettiin siitä mihin oltiin jääty. Kroppa on tuon leirin jäljiltä melkoisessa kokovartalokipsissa, mutta tänään oli tarkoituksena käydä tekemässä aktiivista palauttelua salilla kevyen lihaskuntoharjoittelun muodossa.

Toisin kuitenkin kävi, kun huristelin ajatuksissani salin bussipysäkin ohi ja tajusin sen vasta kotona 😀 No mikäs tässä. Pidetään sitten täyden levon lepopäivä. Onneksi ei  ole tekemisestä pulaa, sillä kisareissuihin valmistautuminen vaatii yleensä muutakin kuin pelkästään läsnäolon treeneissä. Tänään on tarkoituksena meinaan kaventaa kisapukua! Tilasinpa sitten useista kehotuksista huolimatta numeroa liian ison kisapuvun, koska mentaliteettini ”mieluummin väljä kuin aivan liian pieni” ei antanut periksi. Noh, olisi vaan kannattanut uskoa valmentajaa, sillä nykyinen hame roikkuu nätisti lonkkaluiden tuntumassa, kun oikean kokoinen hame olisi peittänyt nätisti navan eikä tätäkään operaatiota tarvitsisi turhaan stressata. Kyllähän minä näppäränä ihmisenä osaisin taikoa muutaman sentin saumoista ja laskoksista pois, mutta eihän mulla ole edes ompelukonetta 😀

Itse kisat eivät mua vielä näin aikaisessa mitenkään jännitä, kun olen kisannut sen verran paljon kyseisessä lajissa. Se pieni jännitys iskee todennäköisesti päälle vähän ennen kisamatolle astumista kun siinä verhon takana fiilistelee edellisen joukkueen kannustushuutoja ja sydämessä asti jumputtavaa kisamusiikkia. Tätä ennen on kuitenkin tehtävä vielä paljon mielikuvaharjoittelua, jotta saan pidettyä kisajännityksen sopivissa aisoissa. Käyn mielessäni läpi kuvitteellisesti kisapäivän kulkua läpi jopa niin konkreettisesti, että kuvittelen kisaohjelman jokaisen liikkeen ja taidon onnistuneesti päässäni.

Meillä on vain kolmet treenit jäljellä ennen EM-kisoja. Toivottakaa siis tsemppiä treeneihin! 😉

Edellinen postaus: Kermainen smoothie munalla

Seuraa minua:
Instagramissa @jadeyolanda
Snapchatissa @jadeyolanda
Facebookissa & Bloglovin’ssa

Tähtäimessä cheerleadingin EM-kisat

Snapchat-9021742875987690469

Sain kommenttikenttään toivetta, että voisin kirjoitella hieman tuosta toisesta lajistani eli cheerleadingistä ja tässä se tulee 🙂 Tässä vanhemmassa postauksessa kerron, mikä veti takaisin lajin pariin. Ehdinhän mä tosiaan olla jopa vuoden poissa 😀 Eli nyt kun en tänä vuonna kisaa bikini fitneksessä ollenkaan, niin jossain lajissa sitä on kuitenkin päästävä kisaamaan. Ihan mitkä tahansa skabat eivät ole vastassa, vaan tähdätään joukkueeni TCS Smash Raptorsin kanssa Euroopan mestaruuskisoihin. Nuo cheerleadingin EM-kisat pidetään heinäkuun alussa Wienissä ja mä odotan niitä kisoja ja sitä reissua yleensäkin niin innolla! Niin siistiä päästä tuon porukan kanssa reissuun taas <3 Mukaan reissuun lähtee vielä avopuolisoni, jonka kanssa suunnataan kisojen jälkeen Wienistä vielä suoraan Roomaan lomamatkalle <3 Mulla on jopa kunnollinen kesäloma tiedossa moniin vuosiin, niin siistiä. Tulen varmasti kirjoittelemaan enemmän näistä kisoista kesän lähestyessä.

Joukkueeni lunasti EM-edustuspaikan joulukuun SM-kisoista saamalla pronssia sekajoukkueiden sarjassa ja mä hyppäsin joulukuussa heti tuohon kelkkaan. Cheerleadingissä menee nuo edustuspaikat niin, että SM-voittaja lähtee MM-kisoihin Floridaan ja halutessaan myös EM-kisoihin. EM-kisoihin saavat lähteä myös hopeamitalistit ja jos Suomen mestarit eivät halua lähteä kisaamaan Eurooppaan, niin SM-pronssia voittanut joukkue saa sen paikan. Tuo Wienin reissu tulee olemaan mun kolmas EM-edustuspaikka cheer-uralla vuosien 2008 (naisten joukkue) ja 2013 (seka) jälkeen.

Olen aloittanut cheerleadingin siis vuonna 2005 ja kisannut siinä vuodesta 2006 alkaen. Ensimmäiset kisat taisivat olla B-junnuaikoina aloittelija-junioreiden MayMadness-kisat keväällä 2006. En nyt enää muista tarkalleen miten sijoituimme, mutta ei me nyt ihan viimeisiä oltu 😀 Sen jälkeen kisasin naisten joukkueessa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen siirryin sekajoukkueeseen.

Kuvan housut ja huppari täältä*

Monet lajia vähemmän tuntevat kyselevät usein olenko mä se tyyppi, jota heitellään. En ole, onneksi. Ne flyerit joutuvat opettelemaan sen verran hurjia juttuja, että välillä meitä pohjalla oleviakin oikein hirvittää. Varsinkin uusia juttuja harjoitellessa ei aina pysty etukäteen ennakoimaan miten päin tyttö tulee alas, tuleeko sieltä pää, jalat vai kenties monot nassuun 😀 Ei ole siis mitenkään harvinaista, että välillä saa hieman turpiinsa. Nytkin mulla on nenä  hieman kipeänä, kun ohjelman viimeisen pyramidin päälle heitettävän tytön pylly osui lähdössä mua vahingossa naamaan :’D Mä olen siis se kaikista alimmainen tyyppi siellä pyramidin pohjalla ja tyytyväinen siihen paikkaan.

Meillä on tänään koko seuran kevätnäytös loppuunmyydyssä Logomossa, jossa esitämme muokatun version kisaohjelmastamme. Toivottakaa tsemppiä!

Edellinen juttuni: Miten pudottaa muutama kilo painoa kesäksi?

Seuraa minua:
Instagramissa @jadeyolanda
Snapchatissa @jadeyolanda
Facebookissa & Bloglovin’ssa

*sis. mainoslinkin