Sokerointi – se keholle hyvä sokeri

DSC_1200

Kerroinkin täällä kisojen aikaan, että yhteistyökumppanini Soul Sisters tarjosi mulle pariin otteeseen kokovartalosokeroinnin kisoja varten. Alkuun olin jo pelkästä ajatuksesta hyvinkin kauhuissani, varsinkin kun olin tottumaton vahaaja (käytin aina tätä ennen vain sheiveriä) ja olin kuullut kauhujuttuja varsinkin brassin tekemisestä ja sen kivuliaisuudesta. Nyt kaksi kertaa sokeroituna päästä varpaisiin pystyn kertomaan hieman kokemuksistani ja yleisesti sokeroinnista.

Soul Sisters käyttää hoitolaan Alexandria Professionalin ainutlaatuista Body Sugaring karvapoistomenetelmää ja laadukkaita tuotteita. Sokeritahna on valmistettu 100% luonnon ainesosista, eikä sen kehittelyssä ole käytetty eläinkokeita. Sokeri ei allergisoi, ja se on itseasiassa niin luonnollista, että voit vaikka syödä sitä! Ainesosaluettelossa on sokeria, vettä, arabikumia (käytetään esimerkiksi purkassa!) ja sitruunamehua. Eipähän imeydy mitään kemikaaleja kehoon 😉

DSC_1100

Sokeroinnin eli sokerikuorinnanhyödyistä on helpompi kertoa, kun sitä verrataan esimerkiksi vahaukseen, jolla tuntuu olevan pitkät perinteet karvanpoistomenetelmien historiassa. Menetelmä on molemmissa samantyylinen, mutta merkittävin eroavaisuus löytyy kuitenkin tekniikasta ja karvanpoistosuunnasta. Vahauksessa törmää Soul Sistersin työntekijöiden mukaan hyvin usein sellaiseen ongelmaan, että karvat nousevat ihon pintaan nopeasti katkenneiden karvojen vuoksi. Vahamenetelmä voi aiheuttaa jopa 15-30% katkenneita karvoja eikä ongelmaa ei useimmiten aiheuta hoitaja, vaan käytetty vaha. Vaha levitetään myötäkarvaan, joihin se kovettuu kiinni. Poistettaessa vastakarvaan sillä on taipumus murtaa karva irti ihon pinnasta sen sijaan, että vetäisi sen kokonaan ulos. Tämä toimenpide aiheuttaa myös enemmän tarpeetonta epämukavuutta asiakkaalle.Vahaus voi myös jättää karvatupet kuulemma traumatisoituneiksi.

Sokeroinnissa tehdään aivan päinvastoin. Ihonlämpöinen sokerimassa levitetään vastakarvaan, ja poistetaan erityisellä ”flikkaus”-tekniikalla karvan kasvusuunnan myötäisesti. Sokeritahna ei voi liimautua ihosoluihin. Vesiliukoinen sokeri poistaa karvan ja samalla kuolleet ihosolut auttaen siten poistamaan myös uudetkin karvat eli sellaiset, jotka eivät ole vielä ihan nousseet ihon pinnalle. Se on niin hellä, että samoja ihoalueita voi käsitellä useita kertoja. Itse koin, että Jyväskylän SM-karsintojen ja Meksikon kisojen välillä oli todella hyvä idea hyvä kuoria iho karvanpoiston lisäksi sokeroinnin avulla. Mulla oli jäänyt vielä Protania kaikkiin kuiviin kohtiin (esim. polviin, kyynerpäihin ja tuohon rintalihaksen kiinntyskohtaan olalle), mutta mä en saanut sitä enää muuten hangattua pois. Kokeilin kaikilla juuresharjoilla suunnilleen, mutta loppujen lopuksi iho alkoi mennä niin herkäksi etten enää uskaltanut melkein koskeakaan siihen 😀 Onneksi saatiin sokeroinnin avulla ”nypittyä” viimeiset Protan-läiskät pois ja nätti kisaväri Meksikoon oli taattu 🙂

DSC_1201

Näppärä lista sokeroinnin eduista:

  • Puhtaat ja luonnolliset ainesosat
  • Käytetään ihonlämpöisenä (ei polta asiakkaan ihoa, ei arpeuta eikä muodosta ryppyjä)
  • Helppo puhdistaa (ei jätä asiakkaan ihoa tahmeaksi, koska vesiluikoinen)
  • Ei riko ihoa
  • Käytössä edullinen (n. mandariinin kokoinen sokeripallo riittää koko kehon sokerointiin)
  • Hygieninen (sokeripurkista otetaan massaa aina puhtailla kertakäyttökäsineillä, ja sokeria ei koskaan käytetä uudestaan toiselle asiakkaalle)
  • Ei allergisoi
  • Ei jämähdä iholle
  • Ei katko karvoja (toki yksilöllistä, mutta vahaukseen verrattuna katkenneita karvoja huomattavasti vähemmän)
  • Pystyy poistamaan myös hyvin lyhyttä karvaa, 2-3mm riittää
  • Voi johtaa pysyvään karvattomuuteen, sillä useiden käsittelyjen jälkeen karvatuppi voi surkastua.
  • Karva muuttuu kokoajan hennommaksi ja käsittely on koko ajan mukavampaa ja mukavampaa!

Kaikkien hyvien puolien lisäksi voisi tietysti kertoa huonoista puolista, vaikkei niitä montaa olekaan. Sokerointi monesti nimittäin hitaampaa kuin vahaus puhumattakaan sheivauksesta. Vahalla poistetaan yhdeltä alueelta kerralla kaikki karvat, sokeroinnissa voidaan käsitellä tarpeen mukaan samoja ihoalueita useaan kertaan. Toisaalta hyvä niin. Mä en olis kestänyt, jos brassi oltaisiin vedetty kahdella levityksellä läpi 😀 Aikaahan siihen sokerointiin saa tosiaan kulumaan. Mulla meni esimerkiksi ensimmäisessä kokovartalon sokeroinnissa ainakin 2,5 tuntia 😀 Kertonee tosiaan jotain myös mun puskan määrästä… 😛 Toisella sokerointikerralla homma hoitui 1,5 tunnissa eikä tuntunut yhtään pahalle.

Vaikka sokerointi ei ole ihan niin kivulias kuin vahaus mutta on pakko sanoa, että sokerointikin,  varsinkin ekoina kertoina, nipistää. Brassi oli tosiaan ensimmäisellä kerralla aikamoinen kokemus (sen kyllä silti kestää, älkää huoliko), mutta toisella kerralla ei ollut yhtään niin paha enää! Mä kyllä ihastuin tuohon sokerointiin ikihyviksi, sillä pitkään karvattomina pysyvät paikat ovat kyllä sellainen arjen pelastus, ettei ole toista. Eipähän tarvitse salilla käsi- ja selkäpäivänä miettiä onko kainaloissa kauheet puskat vai ei, kun karvat pysyvät poissa niin pitkään 🙂

Mites teillä nuo karva-asiat? Tykkäättekö te pysyä karvattomina vai oletteko sinut karvojenne kanssa? Millä tykkäätte pääasiassa poistaa karvoja?

Follow me on BLOGLOVIN’ // BLOGILISTA // FACEBOOK // INSTAGRAM

Jade-Yolanda

10 vastausta artikkeliin “Sokerointi – se keholle hyvä sokeri”

  1. Mielenkiintoinen postaus koska ensi syksyn kisoja varten joudun minäkin mennä elämäni ensimmäiseen sokerointiin. Olen näissä asioissa niinkin ummikko kuin että en ole koskaan edes vahausta tehnyt/vahauksessa käynyt, käytän vain höylää. Olen kuullut sokeiroinnista ainoastaan kauhutarinoita ja siksi odotan hiukan kauhulla tulevaa mutta sinun kirjoitus hiukan helpotti 🙂
    http://susirajanfitnessmimmi.blogspot.fi/
    -mari-

    • Mä olin ennen omia ekoja kisojani aivan samassa tilanteessa kuin säkin eli olin vain höyläillyt ja vältellyt vahoja ja muita 😀 Mutta sitten kun mulle tarjottiin tuota sokerointia, niin otin sen kyllä mielellään vastaan, vaikka
      jännittikin. ”Pahimmat” paikat taisi olla juuri tuo brassi ja kainalotkin tuntuivat vähän, mutta ne karvat sai nopeaa pois. Muut paikat olivat helppoja ja lähinnä kutittelivat, esimerkiksi reisikarvojen sokerointi tuntui musta jopa rentouttavalle 🙂 Eli ei se niin paha ollenkaan ole!

  2. Mua kiinnostaa tää siinä mielessä että kun mennään alapään alueelle niin mitä fiiliksiä herättää? Itselleni tuntuu jotenkin kamalalta ajatus ihan suoraan sanottuna levitellä pakaroita ja häpyhuulia kirkkaassa valaistuksessa vieraalle ihmisille, koska normaalisti niin lähikontaktiin ei todellakaan seksin ulkopuolella mennä muiden ihmisten kanssa… Mä nyt sanoin ton niin suoraan kuin voin, koska faktahan on että jos esim. genitaalit on tarkoitus sokeroida tai vahata, edellyttää se niidenkin paikkojen venyttelyä ja levittelyä minne aurinko ei paista… Pakaravakohan on avattava kokonaan jne… Huh 😀 Siis niinhän siellä tehdään ja näin on mulle monet kommentoineet ketkä ovat käyneet mutta… joo. Siis pystyykö siihen pokkana, eikö se ahdista yhtään sitten kun siinä tositilanteessa on? Ja mietin että kuinka paljon sattuu jos riuhdotaan karvoja juurineen ihan jalkojen välistä ym…?

    Karsee kysymys mut tätä varmaan moni mietti omassa päässään ainakin jos itsensä sheivaa kauttaaltaan, tietänee hyvin mistä sillä terällä pitää vedellä 😀

    • Odotinkin, että joku kysyis tätä! 😀 Mulle itselleni tuo genitaalialueiden esitteleminen ei näytä näköjään tuottavan ongelmaa enkä kokenut tilannetta ollenkaan ahdistavana. Toista taas olisi jos mun pitäisi näyttää rintani jollekin! Se mua ahdistaisi jostain syystä enemmän. Jutustelin tästä samasta aiheesta myös työntekijöiden kanssa ja se sanoivät, etteivät siinä tilanteessa ajattele että ”tuossa se pimppi nyt on”, vaan se on käytännössä vain työmaata 😀 Aika siististi mua alapäätäni käsiteltiin koko hoidon ajan, kun ei kertaakaan tullut mitenkään vaikee fiilis. Pakaravakoa esimerkiksi siistiessa mua ei missään välissä laitettu kontalleen, vaan sain olla selälläni koko ajan ja siinä samalla jutustelun lomassa se sitten vedeltiin. Eli kyllä siinä tilanteessa pysyy hyvin pokka. Kumma kyllä ihminen tottuu mitä epämiellyttävämpiin tilanteisiin aika nopeasti 😀

      Mitä tuohon sattumiseen tulee, se taitaa olla aika yksilöllistä. Ensimmäisellä kerralla se tuntui jonkin verran, mutta tokalla kerralla todella paljon vähemmän, kun karvat olivat jo hyvin ohuita. Soul Sistersin henkilökunta kertoi, että mitä enemmän braissailee, sitä vähemmän se tuntuu joka kerralla. Loppujen lopuksi karvankasvu voi olla jo alueella niin heikkoa, että sääretkin voivat olla pahemmat sokeroida. Arin kohta mun mielestä oli ehdottomasti se, mihin kiitorata jätettäisiin. Nuo kaikki muut sisemmät kohdat eivät olleet pahat, kun ne tehtiin vähitellen. Jos ne olisi ronskisti ottanut vain kerralla pois niin olisin varmasti ulvonut kivusta 😀 Ihan loistavaa, että tosiaan kyselit tästä, sillä nää on just sellaisia asioita, joita itsekin mietin ennen käsittelyä 🙂

  3. Nyt on pakko kommentoida koska olen itse käynyt brassissa varmaan 10 kertaa ja joka kerta on kamalaa 😀 Ihan hoitajasta riippuen on kamalaa, todella kamalaa tai hirveää 😀 Parhaat sokeroojat oli ehdottomasti Brasiliassa, jossa siis ekan kerran kävin brasiliaisessa sokeroinnissa, ironic eh 😉 Siellä homma maksoi 20€ ja kesti max 10min. Toisessa kohteessa käydessäni kesti 40min ja löysin sokerimassanpalasia ihostani vielä seuraavana päivänä, taisi maksaa 35€ 😀 Suomessa hirveimmät on 70-80 euron 45min-1h sokeroinnit.. Ei juma. Täältä olen löytänyt tähän mennessä vain yhden loistopaikan, Kauneushoitola Serene. Siellä kestin noin 10-15min. Todellakin on väliä kuka tekee ja miten 😀 Mua kyllä ujostuttaa brassi joka kerta, tuskin tottuu koskaan ja KYLLÄ joka kerta sattuu, sen takia tuo kamaluusasteikko 😀 Muuten mulla on tosi korkea kipukynnys esim hieronnassa saa vetää ihan turpaan enkä valita. Brassi vaan on niin arka alue.. Nykyään meen vaan ennen ulkomaanmatkoja, kuvauksia tai kisoja koska ei se mulla ainakaa koskaan ole helpottunut vaikka kävisi useamminkin. Pari kirosanaa ja 20 kyyneltä + ankkamainen kävely paikalta posituessa kuuluu kuvioon 😀 Silti loppupeleissä tietyissä tilanteissa todellakin sen arvoista kun on niin siistiä ja helppoa olla 🙂 ..että sellaista 😀

    Aku,
    http://www.fitnessaku.fitfashion.fi

    • Jännä kuulla muiden kokemuksia! Oliko sulla pitkä väli brassissa? Mulla meinaan oli aika lyhyet välit, karva ei ollut ehtinyt vielä pitkäksi eikä paksuksi, joten ei siksi varmaankaan sattunut yhtään niin paljoa toisella kerralla. Mutta on se kyllä kaikesta kamaluudestaan huolimatta sen arvoinen, hih 😉

  4. Moikka! Oon aina miettiny sokerointia mutta en oo ite uskaltautunut kokeilemaan. Mulla isoin ongelma on käsivarsien palsut,tuuheat ja MUSTAT käsikarvat.. Auttaiskohan sokerointi tässä ongelmassa..kerran epiloin kädet mutta se sängen kasvu oli järkyttävän näköistä ja tuntuista. Voiskohan tää olla keino saada karvat pois tai edes vähemmäksi määräksi. Sokeroitiinko sulta myös kädet? Sano sun mielipidettä tähän asiaan

    • Mulla sokeroitiin tosiaan ihan kaikki mitä voi vain ottaa pois eli kädet myös kuului siihen 😀 Itse lähtisin kyllä tuossa tilanteessa kokeilemaan tuota käsien sokerointia. Mulla ainakin kasvoi karvat ihan sellaisia pehmoisina takaisin eli kovasta sängestä ei ollut tietoakaan. Yleensä just sheivatessa (ajelen joskus kädetkin) se karva kasvaa takaisin sellaisena kovana sänkenä, mutta sokeroinnissa se koko karva irrotetaan karvatupesta ja ainoa karva, joka sieltä tulee, on ihan uusi tuore pehmoinen karva 🙂 Ja ne tosiaan tuolla Soul Sistersissä kertoivat, että pidempiaikaisella sokeroinnilla on se mahdollisuus, että ne karvatupet vähän kuin surkastuvat, joten karvan kasvu vähenee ja se voi loppua jopa kokonaan!

    • Toivottavasti saat tuosta ylemmästä vastauksestani apua 🙂

 
Tykkää jutusta