Uuden, kreisin jalkatreenin korkkaus

Olin tosiaan tuossa muutaman päivän kipeä, mutta eilen perjantaina olo tuntui ihan hyvältä. Vaikka tältä viikolta on jäänyt kipeilyn takia nyt muutamat treenit väliin, pääsin korkkaamaan eilen uuden takareisi-pakara-treenin. Omg, millainen treeni se olikaan… Olin jo alun kyykyissä ihan tärinoissä, takareidet ja perse vispasi ylösnoustessa niin paljon, että oli pakko pitää sarjojen aikana ihan lyhyitä taukoja. Painotkin olivat täsmälleen samat kuin aikaisemmin olen käyttänyt, mutta tuntuivat todella raskailta. Liekö sitten parin päivän takaisin kipeily vienyt viimeisetkin voimat? 

 
Ei se treeni tietenkään niihin kyykkyihin loppunut, vaan sitten vedettiin supersarja takalistolle. Aina sarjojen välissä puuskuttelin kontallani lattialla räkä poskella. Kirjaimellisesti. Ja ihan kuin ei yksi supersarja olisi mulle riittänyt, niin paperin (eli siis treenivihossa luki) mukaan vedettiin toinen pelkästään takareiskoille perään. Sitä ähkimisen määrää… Oon muuten huomannut, että kun treenaan musat korvilla, niin ähkin myös kovempaa. Oon silloin jossain ihan muussa keskittymisen tilassa kuin ilman musiikkia ja en edes yritä huomioida kanssatreenajia. Lopputreeniin ei sitten tullutkaan alakropalle enää supereita, vaan pelkästään suoria sarjoja. Luulen, etten olisi selvinnyt enää yhdestäkään supersetistä. Jollei tuolla setillä perse ja takareidet kasva, niin ei sitten millään!!!
 
Aina aluksi uudet ohjelmat tuntuu ihan kamalilta, mutta jotenkin niihin sitten tottuu. Lihas ns. oppii treenin, eikä se sitten tunnukaan enää niin pahalta. Siksi tykkään varioida joitakin liikkeitä, koska se pitää lihaksille ”yllätysmomentin”, ne siis järkyttyvät, työskentelevät lisää ja kehittyvät paremmin. Tästä syystä treeniohjelmia on hyvä vaihtaa tietyn väliajoin.
 
 Välipalaksi tehty proteiinismoothie
Scitecin protskujauhoa, marjoja ja vettä. Ei siinä muuta tarvita.
 
Treenin jälkeen kävin pukkarissa syömässä välipalani, olihan sentään ruoka-aika 😀 Mä en tykkää kantaa salille mitään parsa-kanahässäköitä, koska ne ei ikinä säily lämpimässä (ei tullut ihan yllätyksenä 😀 en omista vieläkään kylmälaukkua *vinkvink*) ja niitä ei voi lämmittää missään. Paljon kivempi on siis ottaa mukaan jotain helposti valmistettavaa ja säilyvää, esim. protskusmoothie. Valmistusohjeet ovat tietysti maailman helpoimmat: 1 scoopillinen Scitecin Whey 100%-jauhetta, 2 dl vapaavalintaisia marjoja ja vettä. Ainekset blenderiin ja sotku on valmis. Helppoa ja hyvää, säilyy kaapissa yön yli eikä mene huonoksi laukun pohjallakaan. Siihen kyytipojaksi kourallinen pähkinöitä, esimerkiksi manteleita. Avot!
 
Olen käyttänyt nyt tuota minttusuklaan makua, mutta olen ajatellut vaihtavani sen jossain vaiheessa kommenttiboksissakin kehuttuun Vanilla Very Berryyn tai Strawberry White Chocolateen. Luulen (siis tiedän), että ne herkkumaut sopisivat vielä minttusuklaata paremmin smoothien joukkoon!
 
 Kuva on melkein lavastettu. Täytyihän sitä maistaa etukäteen luomuksiaan. Loput join salilla.

Pienen evästauon jälkeen jäin salille hieman verestelemään kehonhallinnallisia taitoja, kun aikaa jäi (elämän rytmitys voi joskus olla linkitettynä bussiaikatauluihin). Tein muutamia siltoja ja siitä potkuja ylös, päällä seisontoja ja siitä laskeutumisia ja ylösnousuja sekä käsilläseisontoja, joista sitten harjoittelin hartiatyöntöä ylös suorin vartaloin. Liitin salitreenin loppuun myös hieman putkirullailua ja venyttelyä. Venyt lähtikin oikein mukavasti, kun oli jalkatreenistä tarpeeksi lämmin hikinen 😀 

Kotiin päästyäni olin ihan poikki. Jalkatreenit oli vienyt kaikki mehut ja oli oikein tarkoitus nukkua päikkäritkin, jollei uusi, testissä oleva treenilaturi olisi nukahtamista estänyt (treenilaturiarvostelua siis myöhemmin luvassa). Illalla Kalle oli lähdössä vapaaehtoisiin stunttitreeneihin ja mietiskelin, että mitä mä sitten tekisin. Olin ollut jo kaksi päivää, eli tarpeeksi omissa oloissani, joten halusin tiestysti mukaan. No eihän mulla ollut siellä treeneissä ketään nostoparia, joten vedin sitten plyo-treenin ja korkkarikävelyä siihen iltaan. Tänään onkin sitten jalat aivan tuusan nuusana :s Mutta jos tässä kivussa on jotain hyvää, niin eipä ole etureidet kipeät! Takareisi- ja pakarakipu onkin ihan ok, mutta etureidet ne vasta yleensä tuntuukin kamalilta. Tänään menen testaamaan uuden rinta-hauis-ojentaja-treenin. Wish me luck, ettei huomenna pahemmin punnerrella cheer-treeneissä…

Ihanaa muuten, että teitä ”rekisteröityjä” lukijoita on taas ilmestynyt tilastoihin! Kivempihan se on kirjoitella, kun huomaa, että joku oikeasti lukee tätäkin pientä blogia. Olen ollut tosi iloinen myös siitä, että olette käyneet ihan kommenttiboksissakin asti kirjoittelemassa mulle jotain takaisin! Siitä tulee aina hyvä mieli, jatkakaa samaan malliin 🙂

Kuinka usein te vaihdatte treeniohjelmaanne? Entä mitä lihasryhmää on pahinta treenata?
Jade-Yolanda

6 vastausta artikkeliin “Uuden, kreisin jalkatreenin korkkaus”

  1. Ne kanat ja parsat säilyy jos ne pakastaa ensin ja ottaa pakastimesta suoraan kantoon kun lähtee johonkin. 🙂 Yleensä ne ehtii sulaa ennen syömistä, mut joskus sit joutuu järsimään vähän jäisempää kanaa. x)

    • Jep, niin säilyykin tosi hyvin! 😀 Harrastin tota jossain välissä, mutta huomasin ettei mulle meinaa maistua enää ruoka kun ovat jäisiä (varsinkin jäinen riisi! YÖK!), joten jätin sen tavan sitten pois 😀

  2. Kyllä jalkapäivä on mulla ainaki ehottomasti pahin – siitä tietää aina jo etukäteen että nyt on rääkki luvassa… Itsellä menee yleensä melkee koko jalkapäivä (ennen reeniä siis) jo sen reenin ”jännittämiseen” ja tietynlaiseen psyykkaamiseen 😀 Ompahan ainakin latautunu fiilis sitte reenissä ku koko päivän valmistautunu henkisesti!

    • Mulla on ollut aikaisemmin ihan kivoja (no ei ne yleensä oo mitenkään kivoja, mutta kuitenkin) jalkapäiviä, mutta tämä treeni taitaa mennä juuri tuollaiseksi kokopäiväpsyykkaamiseksi :s Tsemppiä jo etukäteen tuleviin jalkapäiviin 😀

    • Frozzypack voisi olla kyllä tarpeellinen ja olenkin harkinnut sellaisen ostoa 🙂

 
Tykkää jutusta